torstai 11. joulukuuta 2014

Vahingonkorvauslausunnot

Vahingonkorvaukset ja lausunnot

Kävin tyypilliseen suomalaiseen tapaan kurssilla ylläpitääkseni tuntumaa alaan. (linkki) Siis tällä kertaa Viranomaispalveluiden maastokoulutuksessa. Sen ohjelmassa olikin kiintoisaa asiaa vahingonkorvauksista ja niiden käsittelystä. Lapin ELY-keskuksesta oli henkilö kertomassa täyttä asiaa. (toinen linkki)

Hakemuksia paljon, mutta vähän maksetaan

Aineistosta näkee, että hakemuksia korvattavista vahingoista tulee ne käsittelevälle Lapin ELY-keskukselle tuhansia vuosittain. Niistä alle neljäsosa johtaa hakijalle myönteiseen päätökseen. Varsin tiukka linja, mikä on tietysti hyvä. Muuten menenttelystä tulisi raha-automaatti, josta hyvällä tarinalla saisi muutaman satasen aina halutessaan.

Yleisimmät hakemukset koskevat kuoppaa tiessä tai kiveniskemiä ja suurin osa on tapahtunut päällystetyillä teillä.

Seuraavassa vähän mietteitäni urakoitsijan maksettavaksi esitettävistä vähingoista.

Vielä vähemmäksi?

Korvaani jäi kaihertamaan, että urakoitsijan lausunnot vastuualueellaan tapahtuneisiin vahingonkorvauspyyntöihin viipyvät. Niissä tapauksissa, missä viipyminen on kohtuuttoman pitkä tekee Lapin ELY-keskus päätöksen hakijan kertoman ja osoittaman mukaisesti. Se voi olla joskus urakoitsijan edun vastainen, mutta urakoitsija on menettänyt puhevaltansa viivyttämällä lausuntoaan.

Mikäli urakoitsija haluaa vähentää korvattavakseen tulevia vahinkoja sekä vähentääkseen lausuntojen aiheuttamaa kirjoittamisen tuskaa on tähän muutama helppo keino:
  • Tee tiestötarkastukset säännöllisesti ja kirjaa sieltä havainnot
  • Ellet voi korjata välittömästi, merkitse varoitusmerkein
  • Kirjoita lausunto viikon aikana
Moni hakemus hylätään, kun sen pohjana oleva tilanne on ollut urakoitsijan toiminnasta riippumaton. Sen lisäksi, että tiestön kuntoon liittyvät toimenpiteet tehdään, ne pitää osoittaa. Yksi keino osoittamiseen ovat reaaliaikaseurantaan kertyvät työtiedot. Toinen, yhtä tärkeä, on tiestötarkastusten tekeminen siten, että tarkastukselta kirjataan havaintoja. 

Tiestötarkastuksella tehdyt havainnot

Havaintojen kirjaaminen osoittaa, että tiestöä on oikeasti tarkasteltu eikä vain ajettu läpi. Kokemukseni mukaan jokaiselta tieltä löytyy jotakin havainnoksi kirjattavaa -merkit, ojat, pientareet, näkemät... ja joskus harvoin sekin, että tie on kunnossa. Lausuntoa laadittaessa on helppo liittää nämä asiat mukaan ja sillä osoittaa, että tiestön tila on hallinnassa ja tarkkailussa.

Toinen seikka onkin sitten niiden havaintojen merkityksen arviointi. Kun havaitset vaaraa aiheuttavan seikan, tee siitä havainto ja korjaa se. Alkavan vauripaikan voit laittaa työlistalle toimenpideajan salliessa. 

Varoitusmerkkien käyttö

Vakavampi paikka, tai sopimukseen kuulumattoman iso korjauskohta ja viipyväksi tietämäsi vauriokohta pitää tienkäyttäjille ilmoittaa varoitusmerkein. Aluevastaavan kanssa sovitun menettelyn mukaan aseta merkit paikalleen.

Merkitsemällä vaaranpaikka vastuu pääosin siirtyy tienkäyttäjälle. Ja urakoitsija esittäessään merkitsemistä aluevastaavan päätettäväksi siirtää vastuuta tienpäitäjälle. Esimerkiksi käy hyvin laajat päällystevauriot tai heitot, jotka aiheutuvat tienrungosta.

Varoitusmerkkien asettamisesta sekä niiden asettamisen esittämisestä on tietysti syytä olla käräjänkestävä todiste. Eli ei pelkästään puhelinsoitto ellei sitä varmisteta vaikkapa sähköpostilla tai työmaapäiväkirjamerkinnällä. Säilyvä merkintä urakoitsijan aloitteellisuudesta varoitusmerkkien osalta osoittaa huolenpitoa tienkäyttäjien turvallisuudesta.

Lausuntopyyntöihin vastaaminen

Vastaa lauuntopyyntöihin mahdollismman nopeasti. Joskus asia on niin tuore, että sen muistaminen on vielä tuoretta, jolloin nopeus lisää myös tarkkuutta asiassa. Vanhempien asioiden kaivaminen nykyisistä seurantajärjestelmistä on kohtalaisen helppoa, joten ei n iidenkään kanssa kannata aikailla. Tee launsunto-osuutesi heti, kun se tulee. Muutoin voi käydä niinkin, että tulee isompi hässäkkä jonka aikana unohdat koko asian tai et muuten ehdi sitä enää tehdä.

Koulutuksessa tuli esiin lomat ja niiden aiheuttama viive lausuntoihin. Kahden viikon aika ei riitä loma-aikoina. Muka. Sijaisjärjestelyt ovat siksi juuri olemassa, että tärkeät asiat hoidetaan lomakaudellakin. Sijaisen mahdollisuuksia vastata lausuntopyyntöön helpottaa huomattavasti reaaliaikaisen seurantajärjestelmän tiedon oikellisuus ja kattavuus sekä edelläesitetyt, kirjatut, havainnot.

Harvoissa tapauksissa lausntopyyntö on henkilökohtainen vaan se on kohdistettu urakoitsijalle, joten sen laatimisen voi työmaan sisällä vastuuttaa kirjoitustaitoisimmalle ja asioiden etsimiskykyisimmälle. 

Lausuntoon vastaaminen ei edellytä arvosanaa kieliopissa, mutta on kuitenkin muistettava, että joskus niitä asiakirjoja luetaan eri oikeusasteissakin. Siksi kielenkäyttö on syytä pitää neutraalina eikä kirjoittaa esim. alatyylisisä kommentteja korvausta hakevan persoonasta.

Neutraalin tyylin vaatimus koskee myös muuta asiaan liittyvää viestittelyä, sähköpostiakin aluevastaavan tai kollegan suuntaan. Päätökseen tyytymätön voi näet valittaa siitä päätöksestä ja jatkokäsittelyissä hänellä on oikeus saada asiaansa liittyvä aineisto nähtäväksi tai jopa kokonaan itselleen.


lauantai 15. marraskuuta 2014

Asennetta vaurioihin


Katualueella tapahtuu talvella


Vaurioiden aiheuttaminen, korjaustarpeen havainnointi ja korjaamisen valvonta puhuttavat vuosittain. Paljon aikaa uhrataan keväisin vaurioiden arviointiin ja selvittelyyn, kun haetaan "syyllisiä" korjaamaan jälkiään.


Vaurioita tapahtuu. Aura hilppaisee reunakiven rikki tai pyyhkäisee sitä mutaman metrin matkalta sivuun. Kaivonkannet ja reunukset kärsivät iskuista ja nurmikkoakin rullaantuu. Jossakin innokas hiekoittaja on kylvänyt sepeliä nurmialueellekin tai sitä kasutuu sinne lumen mukana. Tämmöisiä ja muitakin sattuu, kun touhutaan. Ne pitää korjata.

Esimerkkinä juttu Etelä-Suomen Sanomista 13.11.2014 (linkki) Jutun jatkona on nykymaailman tapaan lukijoiden kommentteja. Osa asiallisia ja osa siitä vierestä.

Tilaaja, pääurakoitsija ja alihankkija pallottelevat vauriokorjausasioita parhaimmillaan viikkoja. Joskus tilaaja yrittää saada vanhoja repaleita liikenteen aiheuttamia vaurioita urakoitsijan maksettavaksi, joskus pääurakoitsija korjaa katettaan teettämällä alihankkijalla kyseenalaisia korjauksia lisätöinä ja tekijä taas itse ei muista edes osuneensa mihinkään kolatessaan.

Joka vuosi sama juttu. Hirveä määrä energiaa ja aikaa käytetään asiaan, joka olisi pienillä toimintatapamuutoksilla helposti saatavissa huomattavan sujuvammaksi. Lähtien sieltä syksyn toimenpiteistä ennen lumikauden alkua, sopimusten kirjauksista ja työn ohjaamisesta. Päätyen kevään vauriokatselmukseen ja korjausten ohjelmointiin.

Säästettäisiin koko ketjun aikaa ja rahaa, mutta ilmeisesti tuo tumpulointi on tässäkin maan tapa ja keväällä pitää puuhastella viikkoja asian kimpussa. Se on perinne ja kalenteroitu jo vuodenvaihteessa prosessiin.

Asiassa on suurin vastuu ns. pääurakoitsijalla. Se on sopimuksin sitoutunut tekemään tietyin laatuvaatimuksin asioita. Sitten pääurakoitsija on voinut ostaa osan töistä alihankinnalla, mutta niissäkin tapauksissa vastuu on pääurakoitsijalla. Alihankintaa pitää valvoa, ohjata ja perehdyttää.


Kirjoitin tuonne rahapuolelle vähän toisenlaisesti aiheesta.


tiistai 11. marraskuuta 2014

Lausuntoja vahinkotapauksissa

Urakoitsija joutuu kertomaan toimenpiteistään


Lainaan tuohon alle juttua aamun YLE-uutisista. Olen siitä laitanut paksuksi oleellisempia kohtia ja vähän tiivistänyt asiaa. Alkuperäinen juttu löytyy linkistä tai kopioimalla selaimeen:
 http://yle.fi/uutiset/huonot_tiet_rikkovat_autoja_lapi_suomen/7613324


Liikenne  | 

Huonot tiet rikkovat autoja läpi Suomen

Suurin osa vahingoista sattuu asfalttitiellä. Tyypillinen vahinko on rengasrikko tai vääntynyt vanne.

    Valtio saa vuosittain noin tuhat korvaushakemusta kuoppaisella tiellä autoille sattuneista vahingoista. Valtaosa korvaushakemuksista hylätään. Korvaushakemuksia osoitetaan myös kunnille ja kaupungeille, riippuen siitä kenen omistamalla tiellä tömähtää.

Noin neljäsosa hakijoista saa korvauksen, sanoo ylitarkastaja Marja-Lea Hallikainen hakemukset käsittelevästä Lapin ELY-keskuksesta. Pelkkä tien huono kunto ei oikeuta korvaukseen.
– Korvaus maksetaan jos tien hoito on ollut virheellistä tai huolimatonta, tai jos tien hoitoon kuuluvia tehtäviä on laiminlyöty, Hallikainen sanoo.
Käytännössä autoilijalta odotetaan varovaisuutta ja oikeaa tilannenopeutta. Korvausta tuskin tulee, jos tie tiedetään yleisesti huonokuntoiseksi tai jos kuopista varoitetaan merkein.
Jokainen hakemus käsitellään tapauskohtaiseksi. Käsittelyaika on keskimäärin viisi kuukautta.

Yli tuhat korvaushakemusta joka vuosi

Vuonna 2013 korvaushakemuksia tuli 1052 ja vuonna 2012 hakemuksia tuli 1190. Tänä vuonna hakemuksia tulee noin 1200, mikäli tahti pysyy samana.
Tyypillisin vahinko on rikki mennyt rengas tai vanne.– Noin puolet vahingoista on näitä. Korvausvaatimukset ovat useimmiten joitain satoja euroja, Hallikainen summaa.
If-vakuutusyhtiöstä kerrotaan, että tapauksia tulee ajoittain, mutta niitä ei erikseen tilastoida. Korvattavia vahinkoja syntyy Ifin mukaan myös tuulilaseihin, jos tien pinnassa on paljon irtokiviä tai se on muuten huonossa kunnossa.

Huomioitava:
  • pelkkä tien huono kunto ei oikeuta vahingonkorvaukseen
  • autoilija ensisijaisesti vastuussa ajolinjoistaan
  • varoittava liikennemerkki kannattaa asettaa
Esimerkiksi tuon varoitusmerkin käyttö huonokuntoisella tiellä lyhentäisi ja helpottaisi korvaushakemusten käsittelyä huomattavasti. Silloin sillä merkillä on tienkäyttäjille kerrottu vahingonvaaran mahdollisuudesta ja edellytetään tarkkaavaisempaa liikkumista.

Urakoitsijan on pystyttävä osoittamaan, että ei ole laiminlyönyt tienhoitotehtäviään. Yleensä vahinkotapauksisa korvausvastuu on sopimuksin siirretty sen aiheuttajalle eli koskee alihankinnan tekemistä. Käytännössä tämä tarkoittaa, että sopimusten on syytä olla kirjallisia ja siellä pitää olla maininta myös tuottamuksellisen vahingon korvausvastuusta.


keskiviikko 5. marraskuuta 2014

Riskienhallintaa

Yksi päätieauto poissa pelistä, mitä teet?

Uutisen mukaan Kuhmossa on palanut aura-auto. (linkki).

"Kuljettaja ei loukkaantunut palossa . Pelastusyksiköt sammuttivat tulipalon, joka ei päässyt leviämään ympäristöön. Aura-auto vaurioitui ajokelvottomaksi."

Tämmöistähän ei tapahdu, vai kuinka? No, sitten kun tapahtuu, niin nuotithan ovat selvät. Eli toimitaan sen ennalta tehdyn suunnitelman mukaan. Varakalustoa on varattuna ja homma jatkuu. Onhan? Jatkuuhan?

Uutisesta ei käy ilmi tapahtuiko aurallekin vahinkoja. Onneksi kuljettaja selvisi ehjänä.Työnjohdolle ja mahdolliselle kuljettajan pomolle on varmaan ollut epämieluisa puhelu.

lauantai 1. marraskuuta 2014

Marraskuun alku

Hälytysketjut kuntoon, talvi tulee!

Joka vuosi tulee kunnossapitäjälle hetki jolloin pitää olla valmis.

Viimeistään nyt on oltava talvikauden alkuun liittyvät perehdytykset tehtynä. Suolavarastot valmiina ja avaimet hallien oviin tallella. Eikä haitaksi vaikka kuivaa hiekkaakin löytyisi muutamia autokuormia. Se meinaan on nyt sitä mustaa jäätä jo nähty lähistöllä.

Pelkää materiaalinen valmius ei riitä. Tunnollisena työnjohtajana olet jo seuraustellut auraus- ja hiekoituskuljettajiesi kanssa, palauttanut heidän mieliinsä reittikarttoja ja pelisääntöjä kunnossapitoliikenteessä. Muistutit myös sopimukseen kuuluvat ja tilaajallesi luvatut laatuseikat. Tiedät kyllä, että tutuuahan tämä on kaikille konkareille, mutta muistat myös kaikkien olevan kesäterässä ja toimintarutiinin puuttuvan.

Omalta osaltasi olet kerrannut päivystys- ja hälytyskuviot. myös tarkistanut yhteystiedot ajantasalle. Liikennekeskukset, kelioperaattorit, pelastuslaitokset, kunnanmiehet ja ne ikävät kilpailijoiden naapuriurakatkin samassa rytäkässä.

Mentaaliharjoitukset kisojen aikana

Kyseessähän on ikäänlainen urheilusuoritukseen valmistautuminen. Harjoittelukausi on takana ja kisakausi alkanut. Välineet kassissa ja tavoite asetettu. Yksittäisten kilpailujen välissä ehdit hetkittäin palautua ja tehdä mentaaliharjoituksia. Kunnossapitolajissa nekin ovat tärkeitä. Mietit erilaisia mahdollisia tapahtumia: mitä teet, miten ohjaat, missä järjestyksessä hälytyät ja miten toimit kalustorikkojen tapahtuessa.

torstai 23. lokakuuta 2014

Liikennetilanne

Liikennetilanne on uudistettu

Kirjoitin tästä muutama aika sitten tuonne twitteriin tai google+ sivustolle ja unohdin, että täälläkin tälle voi olla käyttöä.

Liikennetilanne

Siis Liikennevirastolla on nyt kehittyneempi Liikennetilasivusto nettisivuillaan. Siellän karttapohjalla häiriöt, tietyöt ja kelikamerat. (linkki)

Kartasta on helppo katsoa esimerkiksi kelikamerapaikkojen tuuli, ilmanlämpötila ja tien lämpötilatieto. Tietoja on myös helppo linkittää muihin tarpeisiin, jos haluaa välittää jollekin taholle täsmällisemmin.

Itse aikoinaan urakoissa käytin näitä tiesääasematietoja, kun arvioin kelin muutosten nopeutta ja miten tilanne kehittyy oman urakkani alueen lähialueilla. Pystyin ajoittamaan liukkaudentorjuntalähtöjä tarkemmin.

Nykyään urakoissa on toki paremmat ja kattavammat keliennustetyökalut käytössä, mutta näilläkin pärjää hyvin vaikka karkeassa ohjauksen trapeessa aliurakoitsjiana tai miksei voi käyttää kevyenä varajärjestelmänäkin päivystäessään "laiturinnokassa". Toimii tabletillakin aika sujuvasti.

Keliennuste

Nyt siellä lisäksi parannettu versio tienkäyttäjien tarpeisiin paremmin sopivasta ajantasisesta keliennusteesta. Toki sitäkin voi käyttää ammattityökaluna soveltaen ellei ole trakempia välineitä. Se on tuosta Liikennetilanne pohjasta vähän fiksattu malli. (linkki)


Kysymyksiä aiheesta

Liikenneluvat ja kuljettajan ammattipätevyys traktoriurakoitsijoilla

Liikennelupa traktoriurakoinnissa

Kävin messuilla ja siellä tuli monesti esiin kysymys traktoriurakoinnissa tarvittavasta liikenneluvasta. Milloin tarvitaan ja milloin ei?

Olen aina pitänyt yksinkertaisista säännöistä, joten muodostin aikoinaan itselleni nyrkkisäänön aiheesta:
  • kun saat kuljettamisesta maksun ja
  • se on maa- ja metsätalouden ulkopuolista ajoa
Tarvitset liikenneluvan.

Paremmin asiaa valaisee Koneyrittäjien sivustolla oleva esitys aiheesta. (linkki) Tuon artikkelin alaosasta löytyy vielä linkki tarkempaankin esitykseen, joka käsittelee laajemmin asiaa ja on jopa helppo tulostaa opiskeluaineistoksi. (toinen linkki).

Traktorinkuljettajan ammattipätevyydestä

Taas lyhyt perusperiaate: jos traktori rakenteellinen nopeus on yli 45 km/h tarvitset ammattipätevyyden laskutettavissa töissä. Eli koskee liikennetraktorilla ajamista.

Jälleen vinkitän tuonne koneyrittäjien sivuille. He ovat selventäneet asiaa. (linkki)


Asioista saa saivartelemalla vaikeita, mutta yleensä noilla perusasioilla pärjää. Jos epäilyttää, niin ei noiden lupien ja pätevyyksien hankkiminen aivan mahdoton suoritus ole. Ovathan kuorma-autoilijatkin omansa saaneet :)


keskiviikko 17. syyskuuta 2014

Liikennelupa hinauksessa ja lähisiirto

Ylen uutiset kertovat liikennelupavaatimuksen vähentäneen villien hinureiden toimintaa.

http://yle.fi/uutiset/lakimuutos_poisti_villit_hinurit/7474083


Poliisin kannanotto lähisiirtoon:

""Rikkoutunut auto turvaan lähisiirrolla

Ylikomisario Simo Pukkila ottaa puheeksi lähisiirto-termin.  
Kaikki särkyneet ajoneuvot tai onnettomuudessa osallisena olleet ajoneuvot pitäisi siirtää turvalliseen paikkaan lähisiirrolla. Sen voi tehdä kuka tahansa ja silloin puhutaan kymmenistä, ehkä sadoista metreistä.
– Sen sijaan jos lähdetään korvausta vastaan kuljettamaan ajoneuvoa esimerkiksi pitkä matka korjaamolle, silloin olisi hyvä käyttää asianmukaista hinaus- tai kuljetuskalustoa, ylikomisario Pukkila suosittelee.""

sunnuntai 14. syyskuuta 2014

Tiestötarkastusten idea

Urakoitsijan tulee tuntea tiestön tila


Suunnilleen noin sanotaan palvelusopimuksessa. Tämä tiestön tilan tuntemus auttaa suunnittelemaan ja ennakoimaan tarvittavia toimenpiteitä. Olen aiheesta aikaisemminkin kirjoittanut, mutta mielestäni asia on urakan kannalta niin tärkeä, että toistan siitä taas.

Turun Sanomissa oli juttu tänään koulutaksista, joka jätti penskan tienoheen. Tarinasta on luettavissa ajatus, joka valitettavasti on yleistä tiestötarkastuksissakin. Suunta on menossa siihen, että tärkeintä on tiestön läpiajaminen. Mahdollisimman sujuvasti ja nopeasti siten, että kartalle piirtyy kattava seurantaviiva. Seuranta osoittaa, että tiestö on ajettu läpi.


Urakan kannattaa tehdä tiestötarkastukset vaikka sopimus ei sitä edellyttäisikään.

Paljonko ajetaan?

Oletetaan urakan pituudeksi 1 000 kilometriä. Tiestötarkastus tehdään viikottain. Tiestö ei aina mahdollista optimiajojärjestystä eikä tiestöä voida eikä kannata useinkaan ajaa yhden päivän aikana, mistä johtuen tarkastuksella ajettava kilomertimäärä on puolitoista-kaksinkertainen tiestöpituuteen nähden. Siis 2 000 kilometriä viikossa. Viidelle päivälle tulee 400 kilometriä ja seitsemälle päivälle vajaa kolmesataa. Tarkoittaa aikana, että arkipäivisin yksi henkilö on koko työaikansa tienpäällä.

Kahden työnjohtajan urakassa siis toinen on koko ajan tiestöllä. Onko se kohtuullista ja onko se järkevää? -Kyllä, jos tarkastus tehdään tiestön tilan tuntemista palvellen. Jos tavoitteena on vain raportointiin saatava läpiajomerkintä, ollaankin siellä järjettömyyden puolella.

Miten ajaminen voidaan kääntää urakan eduksi?

Ajatellaan koko tienpäälläolo tiestön tilan tuntemisen lähtökohdasta. Tavoitteena saada työnjohdon tietoon tiestöltä kokonaiskuva viikon aikana. Joka tieltä ja koko matkalta. Tehdään havaintoja esimerkiksi vesottumisesta, liikennemerkeistä, ojien toimivuudesta, urautumisesta, pölyämisestä, lumivalleista näkemäalueilla. Ajatuksena on yleistilan vastaavuus toimivuusvaatimuksiin.

Ajatellaan urakan tekemisen kautta ajaminen. Mitä asioita pitää urakassa ohjata ja mihin suuntaan tai millä painotuksella lähiviikon aikana?

Nykyään esimerkiksi matkapuhelimet mahdollistavat äkillisten töiden ilmoittamisen tienpäältä, joten sitä varten ei tiestötarkastusta tarvitse keskeyttää, että pääsisi toimistolle ohjeistamaan työntekijöitä. Eli työnjohdollisia toimia voi tehdä tienpäältäkin.

Ei-kiireellisissä havainnoissa voidaan käyttää älypuhelimien tehtävälistauksia tai kirjoittaa vihkoon seuraavien päivien aikana tehtäviä töitä, jotka auttavat ja edistävät tiestön pitämistä sovitussa kunnossa. Havainnot kerätään urakan yhteiseen tietokantaan ja ne käydään vähintään työnjohto porukalla urakassa läpi tulevia töitä suunnitellessa.

Aliurakoiden valvonta samalla kierroksella

Monessa urakassa on suurin osa varsinaisesta tekemisestä annettu kokonaisuuksina aliurakoitsijoiden tehtäväksi. Siinä on etuna helpompi hallittavuus ja kustannusten ennakoitavuus. Siis työnjohto pääsee helpommalla. Eli on aikaa tehdä tiestötarkastukset ajatuksella ja yhdistää siihen samaan kierrokseen aliurakoitsijasopimusten laadunvalvonta ja työnaikainen ohjaus.

Kustannusten kurissapitämisen kannalta urakoissa, missä on paljon yksikköhintaisia alihankintasopimuksia, on nämä aliurakoitsijoiden tekemiseen liittyvät havainnot erittäin tärkeitä. Työtä voidaan ohjata oikeaan aikaan tehtäväksi ja turhaa tekemistä ja sen laskuttamista saadaan vähennettyä.

Tiestötarkastuksella tehdyt havainnot toimivat aliurakoitsijoiden tehtävälistana ja myös palautteena laatukysymyksissä. Niitä voidaan käyttää perhdytyksessä ja erilaisten valmennuspalavereiden aineistona, kun ohjataan alihankkijaa osaamisensa kehittämisessä.


Kelitarkastukset ja tiestötarkastukset ovat hieman eri asia.

Kelitarkastukset ovat tarkastuksia, joilla arvioidaan talvihoidon laatua ja osittain toimenpidetarvetta. Osin havaittavat asiat ovat samoja kuin tiestötarkastuksella, mutta mielenkiinto on lähempänä tienpintaa. Havainnoidaan ja mitataan kitkaa, lumisuutta ja polanteiden uraisuutta. Siis enemmän teknistä laatua.

Mielestäni urakan onnistumisen kannalta tiestötarkastus on tärkeämpi. Se on ennakointiin sekä laaduntuottoon pyrkivää ja kustannuksiin vaikuttaavaa. Kelitarkastus on vallitsevan tilanteen toteamista, jäljessä olevaa ja sen tarkoitus on lähinnä varmentaa jo tehtyä tai juuri tekeillä olevaa toimenpidepäätöstä.

Jos tiestötarkastus tehdään ajatuksella, voidaan kelitarkastus jättää jopa pois urakoista. Sen arvo on vähäinen ja pääosin se aiheuttaa vain ylimääräistä ajamista urakassa. Sen tilalle voidaan paneutua tiestötarkastuksiin päivystysaikana. Silloin keskityttäisiin talvihoidon kannalta oleellisimpiin tiestönosiin ja paikkoihin, joista tehtäisiin keliin liittyvät mittaukset.


maanantai 8. syyskuuta 2014

Siisti liikenneympäristö

Toimivuusvaatimus ympäristölle ja roskille

  • Liikenneympäristö on riittävän siisti. Epäpuhtaudet eivät haittaa liikennettä.
Työmaan työnjohdon tehtävänä liikenneympäristön hoidossa on huolehtia yleisvalvonta ja alihankkijoiden ohjaus suunnitelmanmukaisten töiden toteutuksessa.

Käytännössä tähän vaatimukseen liittyy keväisen roskankeräystyön suunnittelu ja tilaaminen. Yleensä nouriso- ja urheiluseurat ovat kiinnostuneita näistä töistä. Seurojen tehdessä liikennealueella töitä on perehdytyksellä ja riskien tunnistamisella suuri merkitys.

Siisteyttä ylläpitävä toiminta on lähinnä levähdysalueiden ja linja-autokatosten roska-astioihin liittyvää määrävälihuoltoa ja tyhjennystä  Urakan kannalta on hyvä optimoida tyhjennysvälit todellisen täyttymisen mukaan.

Itse lasken myös harjaukset ja muun irtotavaran tähän ympäristöosioon. Perusteluinani, että esimerkiksi päällysteelle kertyvä irtohiekka ja vaikkapa kutterinpuru pöllytessään aiheuttaa liikenteelle haittaa. Varsinkin tieosuudet, missä on meluaitaa heti pientareen vieressä, ovat pölyämisherkkiä paikkoja.

Riittävän siistin rajan hakeminen on lähes kaikkia urakoita koskevaa määrittelyä. Yleensä rajataan roskien osalta tupakka-askin kokoon. Silloin oletetaan, että pienemmät maatuvat ja peittyvät heinikkoon.

Syksyisin isompien teiden varsilla on myös kuolleita pieneläimiä kuten supikoiria. Nekin pitää kerätä pois. Helpoin tapa on pyöräyttää ne säkkiin. Kaatopaikalla pitää valita yleisjäte ellei säkkiä tyhjätä erikseen. Muutoinhan eläin on biojätettä.

Liikenneympäristön siisteyteen kuuluu myös niitto- ja raivausjätteen mahdollinen jälkikäsittely ellei se ole jo työn jälkeen riittävän siistiä.

Työnjohtaja

Työnjohtajalta siisteyden pitäminen edellyttää seurantaa ja havainnointia. Monesti ongelmapaikat ovat yleisesti tiedossa, jotkin levähdysalueet mökkikauden alussa ja lopussa täyttyvät yhdyskuntajätteen tyyppisestä "mökkiroskasta" ja joskus voi löytyä rakennustyömaan purkujätteitäkin.

Sopimuksenmukaiset viikkokierrokset ja havaintojen teko kannattaa kirjata kattavasti. Tarkemman todentamisen vuoksi on hyvä ottaa paljon valokuvia.

Roskankeräyssuunnitelma on urakan aikana päivittyvä, koska ihmisten käyttäytyminen muuttuu joskus nopeastikin.

maanantai 1. syyskuuta 2014

Toinen esimerkki häiriötilanteesta

Evijärvellä tiessä liikennettä vaarantava reikä


Iltalehden nettiuutisissa on juttu Sauna-ahontiellä olevasta reiästä.

Mies uppoaa reikään lähes vyötäröään myöten ja reikä on  keskellä tietä suoralla osuudella kylläkin, mutta todella syvä ja jyrkkäreunainen. Ilman mitään merkitsemistä todella vaarallinen liikenteelle. Nyt pimeän alkaessa vahingonvaara on vielä suurempi, koska vauriokohdan erottuminen normaalisti on vaikeampaa.

Haastatellun mielestä reiästä on ilmoitettu viikon sisällä jonnekin. Paikka, minne on oltu yhteydessä, ei käy ilmi jutusta.

Kunnossapidon työnjohtajan hommana

Tästä on tullut ns. LIITO-viesti, jos ilmoitus on tehty tienkäyttäjän linjalle numeroon 0200 2100. Liikennekeskus on voinut päätellä ilmoituksen perusteella toimenpidetarpeen joko TPP:ksi eli toimenpiteitä aiheuttavaksi tai TUR eli tiedoksi urakoitsijalle.

TPP:n sisältämä viesti pitää aina tarkistaa, koska ne yleensä liittyvät turvallisuuteen. TUR-statuksella tuleva viesti voidaan laittaa ns. jonoon ja sen sisältö voidaan arvioida, mielellään päivän sisällä, tapauskohtaisesti.

Jutun reikä on niin suuri, että se olisi huomattu normaalissa tiestötarkastuksessa, mikäli se olisi ollut silloin olemassa. Reikä vaikuttaa nopeasti syntyneeltä, joten se on voinut puhjeta tehdyn tarkastuksen jälkeen.

Tilanne korjaantuu nopealla paikkaamisella, eli hätätapauksessa luiskalta lapiolla muutama mätäs reiän pohjalle tukkimaan mahdollinen lisävaluma ja sitten pientareelta soraa päälle. Lopuksi pari kertaa autonrenkaalla yliajamalla tiivistys ja tarvittaessa lisätään soraa ja tiivistetään uudelleen.

Kohdassa voi olla rumpu, joka on rikkoutunut ja sen vuoksi maata on kulkeutunut rakenteesta pois. Silloin pitää tehdä rumpuun liittyvät korjaustoimet ja reiän korjaaminen vaatii enemmän työtä ja resursseja.

Työnjohdon pitää olla silmät auki tiestötarkastusta tehdessään. On ajateltava tekemistään keskittyneesti, siis tarkastaa tietä. Ja lapiohan on aina mukana.



Esimerkki häiriötilanteesta tiestöllä


Tie poikki siltatyön vuoksi, ensihoito ei saanut ilmoitusta


Onko tässä kyseessä urakoitsijan tiedottamisvaje vaiko viranomaisten välinen lokeroituminen?


""Päijät-Hämeen ensihoitokeskus ihmettelee tiedonkulkua Pulkkilanharjulla sijaitsevan Käkisalmen sillan sulkemisesta remontin takia. Silta suljetaan syyskuun toisena päivänä viideksi kuukaudeksi. Sinä aikana sillan kautta eivät pääse kulkemaan edes hälytysajoneuvot""

Uutista alusta lukien voisi ilkeämielinen olettaa, että urakoitsija on tosiaan olettanut pelastuslaitokselle tehdyn ilmoituksen riittävän. Ensihoitokeskus on jo terminäkin uusi ja hämärä. Mieleen tulee päihderiippuvaisten ja ehkä jopa vauvojen tehostetun hoidon osastot. Siksi on mielestäni ymmärrettävää, että tien katkeamisesta ei ole ilmoitettu heille erikseen.

Ilkeämielisyyteni siis kohdistuu huonoon organisaation nimeämiseen, ei urakoitsijaan. Nimi on enemmän hoitokeskuksen omaa sisäistä erottelua palveleva, kuin kansalle toimintaa kuvaava.

Miten pitäisi?

Parannusehdotus: Tilannehuoneen tyyppinen palvelu, jossa yhdestä paikasta näkee häiröt alueellisella valinnalla ja syöte uusista ilmoituksista menee automaattisesti näille kiirettä pitäville keskuksille ja mahdollisesti karttaan "vilkkulamppu". Keskuksien valvomoon tarkistuslistaan kohta, jossa painotetaan ilmoituksen tärkeyttä.


Alueurakan työnjohtaja

Alueurakan työnjohdon tiedottamislistalle pitää varmuuden vuoksi muistaa lisätä nämä ensihoitokeskukset elleivät ne jo ole siellä entisellä "Hätäkeskus"- nimellä. Tarkista ja päivitä. 

Kannattaa myös ottaa aika-ajoin esille aluevastaavan kanssa mahdolliset muutokset yhteystiedoissa eri viranomaistahoille ja näinkin osaltaan varmistaa viestintäketjun toimivuus ja oikeellisuus.

Aluevastaavahan ilmoittaa automaattisesti muiden toimijoiden aiheuttamat häiriöt kunnossapitäjälle.

tiistai 19. elokuuta 2014

Liikennemerkit ja ohjauslaitteet toimintakuntoisina täyttävät tehtävänsä

Vähän täsmällisempää tekemistä toimivuusvaatimuksien listassa

  • Liikenne- ja opastusmerkit, liikenteen ohjauslaitteet ja reunapaalut ovat toimintakunnossa ja täyttävät tehtävänsä.
Tämä toimivuusvaatimus kohdistuu tienkäyttäjälle merkein ja erilaisin ohjauslaittein annettavaan opastukseen ja liikkumiseen liittyvään neuvontaan.

Liikennemerkkien sisällön ja sijainnin päättää viranomainen, mutta sen paikalleen laittaminen ja toimintakuntoon liittyvät tekemiset ovat yleensä alueurakan asiana.

Vaatimuksen täyttäminen edellyttää työnjohtajalta ymmärrystä tieliikenteestä ja ihmisten liikennekäyttäytymisestä. Se ymmärrys auttaa hahmottamaan merkkien ja ohjauslaitteiden käyttötarkoitusta ja siten arvioimaan toimintakuntoa ja tehtävien täyttämistä. Miksi merkki on olemassa paikassaan ja millaisena se palvelee tarkoitustaan.

Esimerkikis tästä syystä työnjohdolta vaaditaan se Tieturva II.

Liikennemerkkien sanoma on yleensä varoittava tai rajoittava. Opastusmerkit helpottavat reitinvalintaa ja auttavat mm. sijaintiin ja määränpäähän pääsemiseen liittyvissä asioissa. Ohjauslaitteet, kuten liikennevalot tai kaistojen käyttöä ohjaavat opastinlaitteet rytmittävät ja luovat turvallisuutta selkeyttämällä liikenteen virtaa.

Reunapaalut toimivat optisena ohjaajana pimeän tai muuten huonon näkyvyyden aikana.

Työnjohtajan tehtäviin kuuluu tarkastaa ja havainnoida toimintakuntoa. Määrää ja ryhtiä. Joskus merkkejä on voitu poistaa ja käännellä ohjaamaan väärin sivullisten toimesta tai ne ovat poissa paikoiltaan onnettomuuden vaurioittamina ym.

Vaatimuksen täyttyminen on havainnointia ja arviointia vaativaa työtä. Tarvittaessa korjataan, oiotaan, vaihdetään kilpiä ja lisätään heijastimia reunapaaluihin, minkä vuoksi pitää olla materiaalinenkin valmius eli merkkivarasto ja hankintasuunnitelma yhteystietoineen valmiina.

Työsuunnitteluna vaatimus tarkoittaa esimerkiksi keväistä oikomiskierroksen ohjausta ja resurssointia, uudistamistarpeessa olevien merkkien määrän, tyypin ja sijainnin listausta, hankintasuunnitelman laatimista, talvitöiden aikaista merkkien näkyvyyden ja ehjänä pysymisen varmistamista. Ohjauslaitteiden osalta huollot ja korjaukset on ajoitettava ja suunniteltava.

Hyvin moni asia tulee helpoiten tehtyä tiestötarkastusten yhteydessä havaintoihin perustuvana tiedonkeruuna, jonka perusteella tehdään ajoitettu tehtävälistaus.




Liikenteen toimivuus varmistettu talvellakin

Toimivuusvaatimuslistaa purettaessa tarkastelen näitä vaatimuksia yksitellen työnjohdon näkökulmasta. En kuitenkaan anna yksityiskohtaisia menettelyohjeita, koska jokaisessa urakassa ja eri urakoitsjijoilla on omat toimintakulttuuriin sidoksissa olevat tapansa. 

  • Tieliikenteen toimivuus on varmistettu koko tieverkolla talvellakin.
Tämä on monen mielestä vaikein vaatimus ymmärtää ja toteuttaa. Mielestäni tässä onkin kunnossapitourakan työnjohdon perusidea sanottuna kauniisti yhdellä lauseella. Tätä lausetta vähän ajattelemalla ja purkamalla sen sisältöä päästään kiinni siihen ideaan.

Päätarkoitus kunnossapitotoiminnalla on mahdollistaa ihmisten ja tavaroiden kulkeminen tieverkolla. Se vaatii järjestelmää, jolla toisaalta havaitaan häiriöt ja esteet sekä toisaalta pystytään ennakoimaan niiden tuleminen ja tarvittaessa poistamaan ne. Siis käsitelläänkin tarkemmin tuota "varmistettu" sanaan liittyvää velvoitetta.

Varmistamien on valvontaa. Alueurakoissa se tarkoittaa satelliittikuvia sääilmiöistä, tiestötarkastuksia,  LIITO-viestien sisältämien tietojen poimintaa, päivystysjärjestelyjä, uutisoinnin seurantaa. Kaikkea tätä, millä saadaan käsitys tiestöllä vallitsevasta tilasta.

Lisäksi liikenteen sujumisen varmistamiseen kuuluu niiden liikennettä haittaavien häiriöiden poisto. Se edellyttää sopimuksia alihankkijoiden kanssa esimerkiksi aurausreiteistä, hiekoitusmateriaalien hankintaa, raivausohjelman laadintaa ja näiden töiden ohjausta, ajoittamista ja ennakointia.

Pitää siis olla resursseja ja tietoa suunnitelmien lisäksi. Tekijöitä, kalustoa, karttoja:
  • onko lumisadetta
  • onko kuoppia sorateillä
  • onko romuajoneuvoja
  • onko kolareita
  • onko juhlapyhäruuhkaa
  • onko päivystysvuorot sovittu
  • onko töihin hälyttäminen sovittu
  • onko yhteystiedot tallessa/esillä
  • onko sopimukset resursseista tehty
  • onko reitit mitoitettu järkeviksi
  • onko ongelmapaikat tiedossa
  • onko onnettomuustilanteisiin varauduttu
Esimerkiksi ylläolevia asioita on pohdittava. Vastauksena ei riitä pelkkä joo tai ei. Pitää olla se varmuus toimivuudesta, mikä yleensä tarkoittaa siitä suunnitelmasta tehtyä dokumenttia. Siis listoja, karttoja, sopimuksia, omia havaintoja, perehtymistä ja perehdytystä.

Työnjohdon vastuulla on nivoa kaikki yhteen siten, että toiminta sujuu nopeasti, tehokkaasti ja toiminnan itsensä aiheuttamatta kohtuutonta häiriötä liikenteelle.

Koko tieverkolla pitää päästä liikkumaan. Perusoletus, joka on maailmanlaajuuisestikin aika harvinainen. Vaatimuksesa korostetaan, että "talvellakin" siksi, että talvi on se todennäköisin aika jolloin jokin häiriö katkaisee tiellä liikkumisen, ellei siihen häiriöön puututa. Esimerkkinä lumisade ja liukkaus, jotka voivat tehdä liikkumisen mahdottomaksi suurimmalle osalla kulkjijoista.

Tämä ensimmäinen vaatimus on siis varmistamista. Lähinnä johtamista ja suunnittelua, jolla pystytään olemaan tietoisia tilanteesta ja tarvittavista keinoista.

Kiteytyy kysymyksiin: Mistä ja miten tiedän, että kaikki on kunnossa? Mitä teen, että kaikki on kunnossa?


torstai 14. elokuuta 2014

Sään ennustamisesta ja ennakoinnista

Urakoitsija ennakoi

Tienhoidossa ennakointi on koko toiminnan onnistumisen kannalta tärkeää. Ennakointi tarkoittaa varautumista ja suunnittelua tulevaa tilannetta varten. Monesti siihen kuuluu materiaalinen varautuminen töiden ajoittaminen ja jopa kiertotiesuunnitelmatkin onnettomuustilanteissa käytettäviksi.

Pakkanen on säätä ja liukkaus on keliä

Kunnossapitäjällä on keliä ja säätä. Tavallisilla ihmisillä ne ovat yleiskielisessä käytössä samaa tarkoittavat ja iloisesti enemmän tai vähemmän keskenään sekoittuvia. Kunnossapitäjälle keli on karkeasti ajatellen sään vaikutusta tienpintaan, pääsääntöisesti sen sijaintina on renkaan ja tienpinnan välissä oleva hiuksen hieno paikka. Sää on sitten ilman ilmiöitä, sadetta, tuulta, ilman lämpötiloja. 

Ennakointia kesällä

Sulan kauden ennakointi poikkeaa hieman talvikauden vastaavasta. Kesällä pyritään lukemaan tiestöä ja sen rakenteita siten, että voidaan tehdä tulevaisuuteen kohdistuvia suunnitelmia. Esimerkiksi seurataan vesakoiden kasvua ja sen perusteella arvioidaan minkä vuoden raivauskiertoon mikäkin tie otetaan. Samoin voidaan havainnoida ojien umpeutumista ja rummunpäiden liettymistä. Niiden havaintojen perusteella tehdään ojitussuunnitelmat.

Soratien pintakuntoa arvioidaan havainnoimalla sen urautumisnopeutta ja miettimällä sateiden ja liikennemäärän vaikutusta. Tästä voidan päätellä sorastustarve ja jopa ajoittaa tien tasaus oikeaan aikaan. Sateiden aiheuttamien reunasyöpymien ja muiden kuiskavaurioiden syntymistäkin voidaan oppia ennustamaan tarkkailemalla teiden reunarakennetta, -kallistuksia ja sade-ennusteiden sademäärätietoja yhdistämällä näihin.

Ennakoivan tarkastelun ja viikko- tai vastaavan lähiajan työohjelman suunnittelu ja laatiminen tietysti toimii liikennemerkkien kunnon tarkastelussa, kaiteiden aluspalteiden kasvamisen seurannassa ja monessa muussa tehtävässä, joita kunnossapito tiestöllä edellyttää tehtäväksi.

Ennakointia talvella

Talven tärkein ennakoitava asia liittyy liukkaudentorjuntaan. Sen onnistuminen on liikenneturvallisuuden kannalta erittäin merkittävä. Ennakoinnilla voidaan parhaassa tapauksessa estää liukkauden syntyminen vallan tai liukkauden kestoaikaa tiestöllä lyhennetään ratkaisevasti.

Liukkauden estäminen onnistuu, jos esimerkiksi keliennuste kertoo, että on tulossa nopea ilman lämpeneminen johon työmaa reagoi suorittamalla hiekoituksen alemmalle tieverkolle hyvissä ajoin. Samaan estämiseen pyritään myös päätiestöllä ennakkosuolauksen tekemisellä.

Joskus sattuu, että sään muutos on niin nopea, että toimenpiteet eivät kokonaisuudessaan ole estäneet liukkauden muodostumista. Silloinkin liukkaan ajanjakson pituus on lyhyempi kuin tapauksissa, jossa lähdetään toimenpiteisiin vasta, kun liukkaus jo todetaan.

Muita talvella ennakoitavia tiestötoimenpiteitä ovat tietysti lumisateisiin ja niiden myötä lumimääriin liittyvät asiat. sade-ennusteista voidaan päätellä keston ja intensiteetin eli sateen runsauden  perusteella aurauksellekin lähtökynnyksen täyttymisen aika kohtalisella varmuudella. samoin voidaan päätellä jo tuntejakin ennakkoon lisäkaluston hälyttämistarve, ainakin voidaan antaa ennakkovalmiustieto kuljettajille ja aliurakoitsijoille.

Lumitilojen ja näkemäalueiden täyttymisestä johtuvia lumensiirtojakin voidaan ennakoida seuraamalla tilannetta teistöllä ja arvioimalla montako aurausta vielä tilaan sopii. Madallukset ja poiskuljetukset voidaan ajoittaa muutaman päivän työsuunnitelmaan oikein helposti.

Polannepaksuuden kehittymistä ja sen urautumistakin pystytään tien päällä seuraamaan ja kohtalaisella tarkkuudella ajoittamaan polanteen tasaus- ja poistotyöt. Varsinkin keväällä liikennöintiä pahasti haittaavaa polanten pettämistä ja sohjoutumista voidaan vähnetää oikea-aikaisella polanteen ohentamisella.

Sissinä ja intiaanina

Kunnossapitäjä joutuu olemaan monessa roolissa. Pitää pystyä kuuntelemaan ja vastaanottamaan kovaa ja vihaistakin kritiikkiä tien kunnosta. Tai useimminkin kunnottomuudesta. On jopa osattava kirjoittaa ja lukea, kun sopimukset ja raportoinnit ovat lisääntyvä osa työtä.

Ennakointi on sitten helpompaa. Siinä rooleina on sissi ja intiaani. Sissi on sellainen kaveri, joka miettii väjäämättömästi vyöryvän vastustajan eli vaikkapa tulevan liukkauden nujertamista pienellä porukalla ja suunniteltuja täsmäiskuja tekemällä. Siisiskuja eivät tavalliset tienkäyttäjät yleensä edes huomaa tai he eivät ymmärrä niiden tarkoitusta.

Intiaani on sitten se kunnosapitäjän rooli, jossa luetaan luontoa ja tiedetään minne kannattaa huomenna siirtyä, kun tulvat tai kuivuus, kinokset ja pensaat muuttavat maisemaa. Samalla katsastetaan vaeltavien eläinten eli tienkäyttäjien kulku-urien suuntaa ja syvyyttä. Siis arvioidaan sitä maastoa, muutosta ja liikenteen vaikutusta.

Mitä säästä tekemisessä huomiotava?

Kesällä on säänseurannasta apua työn ajoittamisessa. Esimerkiksi pitkän kuivan kauden alkessa ei kannata rikkoa sorateiden pintaa, samoin ei kannata juuri runsaiden vesisateiden alle tehdä sitä sorateiden pinnamuokkausta. Siitä tulee kuivalla irtonaista ja helposti urautuvaa pölykköä. Sateen alle tehtynä menee liejuksi ja kantavuuskin voi paikoin vähetä kun vesi voitelee pehmeää pintakerrosta.

Kostea ja lämmin kesä vaikuttaa kasvien kasvuun. Se näkyy runsaana viherkasvuna tiealueellakin ja voi jopa työllistää näkemäalueiden raivauksissa normaalia enemmän. Tai peittää liikennemerkkien näkyvyyttä, kun oksat kasvavat niiden eteen.

Runsaat sateet vaikuttavat myös tulvimiseen ja kuivatukseen täytyykin kiinnittää enemmän huomiota, jos on ennusteet kovin vesipitoisia.

Mistä sinä sään arvaat?

Sään vaikutus tiestön tilaan on merkittävä. Oikeastaan liikennemäärien lisäksi jopa huomattavin. Säätilojen vaikutus tien pinnan keliin, joka on liikenteen kannalta se ratkaisevin kohta, kiinnostaa kunnossapitäjää. Kelin ennustaminen on osa ammatin salaista syvää tietoa.

Jotta tienhoitoa voitaisiin suorittaa hyvin, niin on keliasiaan olemassa myös opastusta ja palveluita, jotka tukevat vähemmän keliosaamista omaavien työnjohtajien onnistumista. Niistä kelipalveluista kerroin jo aikaisemmin "Etana, etana näytä sarves"- postauksessani.

Omatoimiselle ja itsenäiselle tienhoitajalle on myös olemassa apua ainakin sään ennustamisen suhteen. Parasta antia on mielestäni Forecan sään takaa -blogikirjoitukset. Niissä mm. kerrotaan miten sääennnusteesta saa enemmän irti ja miten pitkälle ennuste voi tulevaisuuteen näyttää. Varsinkin Petri Takalan tekstit ovat mukavia ja helppoja luettavia. Ja niissä on sitä asiaakin.



keskiviikko 13. elokuuta 2014

Työnhakuilmoitus

Esimerkki tehtävänkuvauksesta tienhoidon työnjohtajaa haettaessa


Yleensä työntekijää haettaessa kuvataan firmaa yleisesti, kerrotaan nimike ja työpaikan sijainti. Sitten kuvataan tehtävää ja sen vaatimuksia lyhyesti niitäkin, mutta sellaisella tarkkuudella, että tarkoitus selviää. Lopuksi kerrotaan mitä firmalla on tarjota ja mistä tai keneltä saa lisätietoa asiasta.


Kuvakaappaus on YIT Rakennus Oy:n ilmoituksesta, jolla se hakee työnjohtajaa Jyväskylän alueurakkaan. Se on tehty hyvin perinteisellä mallilla ja siinä on kohtalaisen hyvin kuvattu tehtävä ja mitä sen tekijätä vaaditaan.

Sähköinen haku avoinna oleviin työpaikkoihin yleistä

Hakeminen tapahtuisi sähköisen kanavan kautta eli tuo www.yit.fi/työpaikat pitäisi johtaa ns. nettihakulomakkeelle. Tosin parin klikkauksen taakse pitää mennä ja osoite on oikeasti tässä

Esimerkiksi Lemminkäinen on hieman sitten kikkaillut enemmän ja vaatii tietyntyyppistä selaintakin ennenkuin hakeminen onnistuu. Onneksi sentään pahoittelevat etteivät hyväksy chromen käyttäjien lähestymistä.


maanantai 11. elokuuta 2014

Toimivaa tienhoitoa

Tienhoidossa ei pitäisi olla kysymys pelkästään milleistä ja sekunneista vaan tarkoituksenmukaisen toiminnan laadusta, millä mahdollistetaan tienkäyttäjille turvallinen ja sujuva liikkuminen yleisellä tiestöllä.

Tekstin pohjana ovat vuoden 2012 tuotekortit.


Yhteenveto toimivuusvaatimuksista

Tuotekorttien alkuun on koottu perusperiaatteet, joiden mukaan toimimalla sopimuksen mukaiset laadulliset päävelvoitteet tulevat noudatetuiksi. Nämä periaatteet sopivat yleisohjeeksi niin pää- kuin aliurakoitsijana toimivalle urakan toteuttajalle.


Tiivistelmä

Alueurakassa noudatetaan hyvää hoitotapaa ottaen huomioon mm. liikenteen tarpeiden, tiestön pitkäaikaisen kestävyyden, liikenne- ja työturvallisuuden sekä ympäristön näkökohdat.



Luettelo vaatimuksista

Alueurakan keskeiset toimivuusvaatimukset ovat:


  • Tieliikenteen toimivuus on varmistettu koko tieverkolla talvellakin.
  • Liikenne- ja opastusmerkit, liikenteen ohjauslaitteet ja reunapaalut ovat toimintakunnossa ja täyttävät tehtävänsä.
  • Liikenneympäristö on riittävän siisti. Epäpuhtaudet eivät haittaa liikennettä.
  •  Pysäkkikatokset ja tienvarsikalusteet ovat kunnossa.
  • Tien viheralueet on hoidettu. Kasvustot eivät estä näkemiä. Istutukset, puut ja pensaat ovat elinvoimaisia.
  • Sadevesi- ja salaojakaivot, putkistot sekä pumppaamot toimivat ja niiden toimivuus on varmistettu.
  • Rummut toimivat ja niiden toimivuus on varmistettu. Rummut ovat rakenteellisesti kestävät.
  • Kaiteet, riista- ja suoja-aidat sekä kiveykset toimivat tehtävässään rakenteena ja ovat asianmukaisessa kunnossa.
  • Päällysteet ovat ehyet. Liikennettä vaarantavat ja selvästi haittaavat vauriot ja routaheitot on korjattu ja liikennettä varoitettu.
  • Pientareet muodostavat päällysteen kanssa toimivan kokonaisuuden. Vaarallisia luiskavaurioita ei esiinny.
  • Siltojen rakenteet ja laiturit ovat puhtaat hiekasta, suolasta yms. epäpuhtauksista. Siltojen ja laitureiden vuositarkastus on tehty.
  • Soratien pinta on riittävän tasainen, kiinteä ja pölyämätön. Soratien poikkileikkausmuoto on kunnossa.
  • Sorastus on toteutettu suunnitelmallisesti. Kulutuskerros toimii edesauttaen pinnan kestävyyttä.
  • Oja- ja luiskamateriaali on hyödynnetty suunnitelmallisesti toimivaksi soratien kulutuskerrokseksi.
  • Kelirikko ei haittaa kohtuuttomasti liikennettä. Kelirikosta mahdollisesti aiheutuvat haitat ovat hallinnassa.
  • Äkillisiin hoitotöihin on riittävä valmius ja toimet käynnistetään viivytyksettä.
  • Avo-ojat toimivat ja niiden toimivuus on varmistettu.
  • Runkokelirikkokohteet on korjattu suunnitelmallisesti kuntoon.

Nämä ovat siis sanallisia tavoitteita, joilla kuvataan toimintaan liittyviä vaatimuksia. Näiden toteutuessa voidaan yleisesti sanoa, että urakoitseva tekijä on onnistunut toiminnassaan.

Tuotekorteissa on sitten jatkoksi paljon tehtäväkohtaisia kuvauksia ja tekniseen laatuun liittyviä vaatimuksia ja mittausmenetelmien määrittelyjä.


Mitä kaikki tarkoittaa

Tienhoidon tavoitteita ja onnistumista pitää siis arvioida kahdella toisiaan täydentävällä vaatimus- ja laatupohdinnalla. Ensimmäinen on tässä ylhäällä kerrottu toiminnallinen onnistuminen ja sen toteutuminen. Toisena on tehtäväkohtainen teknisen laadun toteutuminen. Jälkimmäinen toki tukee ensimmäisen toteutumista myös, joten ne eivät ole täysin toisistaan irrallisia.

Työmaalla ero voisi selkiytyä miettimällä mihin kohtaan urakan organisaatiossa nämä vaatimukset työllistävänä osuvat.

Toimivuusvaatimukset ovat työnjohdon ja heidän osaamisensa tasosta riippuvaisia. Työnjohto suunnittelee työt järkevästi toteutettaviksi osiksi ja huolehtii materiaalit ja tarvittavat muut resurssit varsinaisten tekijöiden käyttöön. Lisäksi työnjohto ohjaa ja valvoo tekemistä. Työnjohdon pitää ymmärtää tekemisestäkin, mutta ohjaus ja tekemisen mahdollistaminen ovat pääosassa. Itse tekemistä ei niinkään tarvitse osata.

Tekniset laatuvaatimukset ovat suurimmalta osalta varsinaisen tekijänsä vastuulla olevaa. Se on ammattiosaamista, työkalujen käytön osaamista ja tarkkuutta. Tekemisen järjestelyissä ja tekemisessä auttaa, jos tietää miksi kyseistä työtä tehdään. Nykyaikana puhutaan lisäksi paljon asenteesta haluta tehdä hyvin. Sekin vaikuttaa, mutta mielestäni sekin on osa ammattitaitoa.

Molempia tarvitaan kokonaisuuden onnistumiseksi. On ymmärrettävä toimivuuden periaatteet ja osattava johtaa teknistä tekemistä. Toisaalta on osattava tehtäviin liittyvä tekninen työ ja ymmärrettävä sen liittyminen kokonaisuuden toimivuuteen. Eri roolit selkeyttävät työmaata.

Alihankkijoilla varsinkin eri roolit kohdistuvat usein samalle henkilölle. Silloin pitää mielessään erotella onko toiminnallisuuden vaiko teknisen laadun tuottajana. Esimerkkinä liikennemerkki, joka on vinossa ja kiertynyt. 

  • Havainto vinosta, tehtäväänsä täyttämättömästä merkistä ja sen oikaisusta päättäminen on toiminnallisuusvaatimuksen täyttämistä
  • Merkin oikaisu alle viiden asteen varsisuoruuteen ja kilpi liikennesuuntaa vastaan  siten, että se myös jatkossa pysyy asennossaan on teknisen laadun täyttämistä




perjantai 8. elokuuta 2014

Etana, etana näytä sarves...

Sään ja kelin ennustaminen alueurakoissa

Suomen kelinseuranta on harvojen käsissä

Kelinseurantaa Suomessa tienhoidon tarpeisiin tarjoaa pieni joukko ammattilaisia eri operaattoreiden keskuksissa. Lisäksi on urakoiden ja kaupunkien omia päivystysjärjestelmiä ja sopimuksia.

Tämän hetken merkittävimmät toimijat ovat Destian Kelikeskus, YIT:n PANU ja Suomen Kelitieto Oy. Ainakin kaksi viimemainittua tarjoavat palveluitaan myös ulkopuolisille asiakkaille. Keliennusteensa pohjana nämä toimijat käyttävät lähinnä Ilmatieteenlaitoksen ja Forecan sääennusteita sekä Liikenneviraston tiesääasemaverkoston antamaa tietoa.

Kelioperaattorit seuraavat sään muutoksia ja arvioivat niiden tulevanvaikutuksen tienpäällä keliin ja sen muutoksiin. Keskukset yleensä sopimustensa mukaan hälyttävät tai tiedottavat urakoita mahdollista toimenpiteistä tai kehottavat tekemään tarkempaa urakan omaseurantaa.

Mitkään kelioperaattorit ja sään ennustajat eivät pysty "näkemään" koko tieverkon jokaista notkelmaa, vaan he oavat pelkän tiesääasema- ja satelliittikuvan varassa. Siksi urakan oma alueen tiestön käyttäytymisen tunteminen erilaisissa säänmuutostilanteissa on erittäin tärkeää. Eli urakan työnjohto ei ole korvattavissa satelliiteilla tai teknisilä antureilla.

Urakan työnjohdon osaamiseen kuuluu kelinmuutoksen vaikutusarviointi. Sitä varten hän tarvitsee tietoa säätilan muutoksista. Sateiden alkamisen ajankohta, sen voimakkuus ja kesto. Lämpötilan nousu/lasku, sen nopeus. Noilla tiedoilla hän voi tehdä päätöksen toimenpiteistä eli aurataanko, liukastorjutaanko ja mihin aikaan toimenpiteet aloitetaan.

Tietojen perusteella työmaa voi ajastaa ennakkolähdöt ja laittaa kaluston yökeikkoja varten valmiiksi työpäivän lopuilla. Lisälaitteiden virittäminenkin on helpompaa valoisan aikana ja ilman kiirettä. Toki useilla alihankkijoilla on täysi työpäivä yleensä menossa, mutta heitäkin helpottaa toimenpiteiden aloittamisajan kohtuullisen tarkka tietäminen. Siksi ennusteen tiedottaminen ja sen aiheuttamien toimenpiteiden valmistautumisen tiedottaminen on tärkeää.

On huomattavan mukava olla tietoinen, että esimerkiksi aurauslähtö on kello kaksi, kun olla vaivassa ja kytätä toinen käsi ulkona ja sitten hälytyksen tullessa hypätä auralle, joka on vielä terätkin vaihtamatta.

Ennakointihan on tiestön kunnossapidossa merkityksellinen tekijä. Jos myöhästyt, niin se yleensä aiheuttaa tienkäyttäjille vaikeuksia ja itselle lisää työtä, kalustovaurioita ja muuta harmia. Harmit maksavat.


maanantai 4. elokuuta 2014

Urakan työnjohdon tehtävistä

Tienhoidon urakassa johtamien jaetaan


Työnjohtovastuussa olevat henkilöt jakavat myös urakan päivystyksen ja heidän keskuudestaan nimetään viranomaistehtävien hoitoonkin keskittyvä henkilö. Tehtävien suorittaminen ja urakan onnistuminen ei aina tarkoita, että kaikki työnjohtajat ovat koko ajan paikalla urakassa. 

Esimerkiksi työnjohtajien työvuorot voivat mennä lomittain ns. kolmen työnjohtajan urakassa siten, että vastaava työnjohtaja on virka-aikana tavoitettavissa ja tekee normaalia työaikaa. Kaksi muuta työnjohtajaa voivat olla tekemässä kaksivuorotyön periaatteella. Siten tiestön tilan tuntemus ja nopeampi valmius äkillisiin työnjohdon osallistumista vaativiin tilanteisiin on paremmin hallittavissa.

Urakkaa aloitettaessa nämä vastuut ja tehtävät jaetaan järkeviin palasiin. Tarkoitus on tasainen työkuormitus ja urakan sujuva läpivienti. Turhaa päällekkäisyyttä karsitaan ja varmistetaan kuitenkin, että kaikki asiat ovat vastuutettu jollekin. Lomien aikana tapahtuvat sijaisuudetkin on sovittava valmiiksi.

Tehtävien jakaminen voi olla maantieteelliseen jakoon perustuvaa esimerkiksi tiestötarkastusten hoitamisessa tai kesäaikana esim. yhdellä on vastuu vihertöistä ja päällysteistä, toisella sorateistä ja tulevan talven hiekkavarastojen täydentämisestä.

perjantai 1. elokuuta 2014

Kunnossapidon yleisperiaate

Tässä on nyt pitkä selitys luettavaksi -tuotekorttien alkulauseita


Tekstissä on suoraan lainattu vuoden 2012 tuotekortteja siksi, että ne ovat yleisimmät tällä hetkellä voimassaolevat. Uudemmissa urakoissa olevat kortit eivät periaatteeltaan poikkea oleellisesti näistä ja vastaavasti vanhemmat ovat mm. laatuvaatimusten osalta lievempiä.

Luettelomerkkinuolen jälkeiset kommentit ovat omiani. Ne täsmentävät sitä miten itse hahmotan vaatimuksen sisällön ja sen merkityksen.

Minun mielestäni näitä noudattamalla pärjää koko alueurakan sopimuksen läpiviennissä. Kaikki paperimäärä tämän lisäksi on vain tarkentavaa ja hämmennystä aiheuttavaa sälää. Kunnossapitosopimuksen periaate on näissä yleisissä vaatimuksissa.


Yleiset vaatimukset

Seuraavat yleiset vaatimukset ovat hyvän hoitotavan mukaisina perusvaatimuksina  voimassa aina kaikissa hoito- ja ylläpitotöissä:


 -     Liikeninti on turvattava kaikissa olosuhteissa, ja liikenteen tarpeet on otettava huomioon.
Ø  ””Painotus erityisesti poikkeavien olosuhteiden hallintaan ja ajatuksella, että liikennöinti ei saa estyä””


 -     Tiestön tila on hallittava niin, että toimenpiteet pystytään tekemään oikea-aikaisesti ja riittävästi ennakoiden.
Ø  ””Tarkoittaa, että on osattava suunnitella lähitulevaisuuden toimenpiteet””


 -    Liikenneolojen on oltava yltyksettömät.
Ø  ”” Tienkäyttäjän on voitava olettaa kunnossapidon toimivan ja poikkeusoloista on tiedotettava  tienkäyttäjille””


 -   Samaan hoitoluokkaan kuuluvat tiet on pidettävä yhdenmukaises- sa kunnossa, myös urakka-alueiden rajoilla.
Ø  ”” Edellyttää aktiivista yhteydenpitoa naapuriurakoitsijoiden kesken ja myös aliurakoitsijoiden välistä tiedonkulkua ja raja-alueiden kunnossapitotyöskentelyn mahdollista yhteensovittamista.””


 -    Turvallisuuden vaarantavat vauriot on korjattava viipyttä.
Ø  ””Korostaa valmiuden ylläpitoa äkillisiin tapahtumiin ja joustoa työnsuunnitteluun. Korvausvelvollisuus syntyy laiminlyönneistä.””


 -     Tienkäyttäjälle ei saa aiheutua vaaraa tiealueella sijaitsevista rakenteista ja kasvustoista.
Ø  ”” Liikennealue on pidettävä vapaana esim. roikkuvista oksista. Haittaa aiheuttavat rakenteet on merkittävä ellei niitä voida välittömästi poistaa.””


 -     Työmenetelmien ja materiaalien on oltava hyväksyttyjä, ja ne eit saa kohtuuttomasti haitata kemiallisesti tai mekaanisesti tien rakenteita, varusteita ja ympäristöä, eivätkä aiheuttaa vahinkoa, vaaraa tai kohtuutonta haittaa tienytjille ja muille osapuolille.
Ø  ”” Vahingon ja vaaran aiheuttaminen pitää välttää. Siksi mm. suolankäyttö liukkaudentorjunnassa on sallittua.””


 -     Toimenpiteet on saatettava yhtäjaksoisesti ja asianmukaisesti loppuun koko tielinjalla niin, että työn keskeneräisyys ja viistyminen eivät aiheuta tarpeetonta liikenteellistä tai esteettistä haittaa.
Ø  ”” Kevätmuokkaus esimerkkinä liikenteellisestä haitasta keskeneräisenä ja niittotyöt toispuoleisesti tehtynä esteettisestä haitasta.””


 -     Uusittavien ja korjattavien rakenteiden, laitteiden ja varusteiden tulee olla vähintään samaa tasoa kuin korvattava ja niiden tulee yttää rakennussuunnitelmassa, yleisissä työselityksissä ja laatuvaatimuksissa esitetyt vaatimukset.
Ø  ””Vanha korvataan pääsääntöisesti uudella, ajatuksena on ettei ylläpidolla huononneta vallitsevaa tilannetta.””


 -     Korjauksessa ja uusimisessa käytettävien rakenteiden ja materiaalien on oltava rakenteeltaan ja ulkonäöltään mahdollisimman lähellä ympäröiviä tai alkuperäisiä rakenteita ja materiaaleja.
Ø  ”” Hoito- ja kunnossapito ei saa muuttaa rakenteen ominaisuuksia eikä maisemaa””


 -    Tieymristön yleisilmeen on oltava selkeä, siisti ja hoidettu.
Ø  ””Yleisvaikutelmaltaan maiseman on oltava sellainen, että syntyy käsitys jonkun hoitavan sitä.””




Yleiset vaatimukset ovat ns.  ylätason periaatekuvaus. Ne ohjaavat tiestöntilan tuntemukseen, materiaali- ja rakennevalintoihin, työnsuunnitteluun ja huolellisuuteen. 

Tavoitteena on tienkäyttäjän näkökulmasta turvallinen ja sujuva liikkuminen esteettisesti vaivattomassa maisemassa. 

Tilaajan näkökulmasta tienhoitopalvelu on tasalaatuista ja infraomaisuuden arvo säilyy.