Sään ennustamisesta ja ennakoinnista

Urakoitsija ennakoi

Tienhoidossa ennakointi on koko toiminnan onnistumisen kannalta tärkeää. Ennakointi tarkoittaa varautumista ja suunnittelua tulevaa tilannetta varten. Monesti siihen kuuluu materiaalinen varautuminen töiden ajoittaminen ja jopa kiertotiesuunnitelmatkin onnettomuustilanteissa käytettäviksi.

Pakkanen on säätä ja liukkaus on keliä

Kunnossapitäjällä on keliä ja säätä. Tavallisilla ihmisillä ne ovat yleiskielisessä käytössä samaa tarkoittavat ja iloisesti enemmän tai vähemmän keskenään sekoittuvia. Kunnossapitäjälle keli on karkeasti ajatellen sään vaikutusta tienpintaan, pääsääntöisesti sen sijaintina on renkaan ja tienpinnan välissä oleva hiuksen hieno paikka. Sää on sitten ilman ilmiöitä, sadetta, tuulta, ilman lämpötiloja. 

Ennakointia kesällä

Sulan kauden ennakointi poikkeaa hieman talvikauden vastaavasta. Kesällä pyritään lukemaan tiestöä ja sen rakenteita siten, että voidaan tehdä tulevaisuuteen kohdistuvia suunnitelmia. Esimerkiksi seurataan vesakoiden kasvua ja sen perusteella arvioidaan minkä vuoden raivauskiertoon mikäkin tie otetaan. Samoin voidaan havainnoida ojien umpeutumista ja rummunpäiden liettymistä. Niiden havaintojen perusteella tehdään ojitussuunnitelmat.

Soratien pintakuntoa arvioidaan havainnoimalla sen urautumisnopeutta ja miettimällä sateiden ja liikennemäärän vaikutusta. Tästä voidan päätellä sorastustarve ja jopa ajoittaa tien tasaus oikeaan aikaan. Sateiden aiheuttamien reunasyöpymien ja muiden kuiskavaurioiden syntymistäkin voidaan oppia ennustamaan tarkkailemalla teiden reunarakennetta, -kallistuksia ja sade-ennusteiden sademäärätietoja yhdistämällä näihin.

Ennakoivan tarkastelun ja viikko- tai vastaavan lähiajan työohjelman suunnittelu ja laatiminen tietysti toimii liikennemerkkien kunnon tarkastelussa, kaiteiden aluspalteiden kasvamisen seurannassa ja monessa muussa tehtävässä, joita kunnossapito tiestöllä edellyttää tehtäväksi.

Ennakointia talvella

Talven tärkein ennakoitava asia liittyy liukkaudentorjuntaan. Sen onnistuminen on liikenneturvallisuuden kannalta erittäin merkittävä. Ennakoinnilla voidaan parhaassa tapauksessa estää liukkauden syntyminen vallan tai liukkauden kestoaikaa tiestöllä lyhennetään ratkaisevasti.

Liukkauden estäminen onnistuu, jos esimerkiksi keliennuste kertoo, että on tulossa nopea ilman lämpeneminen johon työmaa reagoi suorittamalla hiekoituksen alemmalle tieverkolle hyvissä ajoin. Samaan estämiseen pyritään myös päätiestöllä ennakkosuolauksen tekemisellä.

Joskus sattuu, että sään muutos on niin nopea, että toimenpiteet eivät kokonaisuudessaan ole estäneet liukkauden muodostumista. Silloinkin liukkaan ajanjakson pituus on lyhyempi kuin tapauksissa, jossa lähdetään toimenpiteisiin vasta, kun liukkaus jo todetaan.

Muita talvella ennakoitavia tiestötoimenpiteitä ovat tietysti lumisateisiin ja niiden myötä lumimääriin liittyvät asiat. sade-ennusteista voidaan päätellä keston ja intensiteetin eli sateen runsauden  perusteella aurauksellekin lähtökynnyksen täyttymisen aika kohtalisella varmuudella. samoin voidaan päätellä jo tuntejakin ennakkoon lisäkaluston hälyttämistarve, ainakin voidaan antaa ennakkovalmiustieto kuljettajille ja aliurakoitsijoille.

Lumitilojen ja näkemäalueiden täyttymisestä johtuvia lumensiirtojakin voidaan ennakoida seuraamalla tilannetta teistöllä ja arvioimalla montako aurausta vielä tilaan sopii. Madallukset ja poiskuljetukset voidaan ajoittaa muutaman päivän työsuunnitelmaan oikein helposti.

Polannepaksuuden kehittymistä ja sen urautumistakin pystytään tien päällä seuraamaan ja kohtalaisella tarkkuudella ajoittamaan polanteen tasaus- ja poistotyöt. Varsinkin keväällä liikennöintiä pahasti haittaavaa polanten pettämistä ja sohjoutumista voidaan vähnetää oikea-aikaisella polanteen ohentamisella.

Sissinä ja intiaanina

Kunnossapitäjä joutuu olemaan monessa roolissa. Pitää pystyä kuuntelemaan ja vastaanottamaan kovaa ja vihaistakin kritiikkiä tien kunnosta. Tai useimminkin kunnottomuudesta. On jopa osattava kirjoittaa ja lukea, kun sopimukset ja raportoinnit ovat lisääntyvä osa työtä.

Ennakointi on sitten helpompaa. Siinä rooleina on sissi ja intiaani. Sissi on sellainen kaveri, joka miettii väjäämättömästi vyöryvän vastustajan eli vaikkapa tulevan liukkauden nujertamista pienellä porukalla ja suunniteltuja täsmäiskuja tekemällä. Siisiskuja eivät tavalliset tienkäyttäjät yleensä edes huomaa tai he eivät ymmärrä niiden tarkoitusta.

Intiaani on sitten se kunnosapitäjän rooli, jossa luetaan luontoa ja tiedetään minne kannattaa huomenna siirtyä, kun tulvat tai kuivuus, kinokset ja pensaat muuttavat maisemaa. Samalla katsastetaan vaeltavien eläinten eli tienkäyttäjien kulku-urien suuntaa ja syvyyttä. Siis arvioidaan sitä maastoa, muutosta ja liikenteen vaikutusta.

Mitä säästä tekemisessä huomiotava?

Kesällä on säänseurannasta apua työn ajoittamisessa. Esimerkiksi pitkän kuivan kauden alkessa ei kannata rikkoa sorateiden pintaa, samoin ei kannata juuri runsaiden vesisateiden alle tehdä sitä sorateiden pinnamuokkausta. Siitä tulee kuivalla irtonaista ja helposti urautuvaa pölykköä. Sateen alle tehtynä menee liejuksi ja kantavuuskin voi paikoin vähetä kun vesi voitelee pehmeää pintakerrosta.

Kostea ja lämmin kesä vaikuttaa kasvien kasvuun. Se näkyy runsaana viherkasvuna tiealueellakin ja voi jopa työllistää näkemäalueiden raivauksissa normaalia enemmän. Tai peittää liikennemerkkien näkyvyyttä, kun oksat kasvavat niiden eteen.

Runsaat sateet vaikuttavat myös tulvimiseen ja kuivatukseen täytyykin kiinnittää enemmän huomiota, jos on ennusteet kovin vesipitoisia.

Mistä sinä sään arvaat?

Sään vaikutus tiestön tilaan on merkittävä. Oikeastaan liikennemäärien lisäksi jopa huomattavin. Säätilojen vaikutus tien pinnan keliin, joka on liikenteen kannalta se ratkaisevin kohta, kiinnostaa kunnossapitäjää. Kelin ennustaminen on osa ammatin salaista syvää tietoa.

Jotta tienhoitoa voitaisiin suorittaa hyvin, niin on keliasiaan olemassa myös opastusta ja palveluita, jotka tukevat vähemmän keliosaamista omaavien työnjohtajien onnistumista. Niistä kelipalveluista kerroin jo aikaisemmin "Etana, etana näytä sarves"- postauksessani.

Omatoimiselle ja itsenäiselle tienhoitajalle on myös olemassa apua ainakin sään ennustamisen suhteen. Parasta antia on mielestäni Forecan sään takaa -blogikirjoitukset. Niissä mm. kerrotaan miten sääennnusteesta saa enemmän irti ja miten pitkälle ennuste voi tulevaisuuteen näyttää. Varsinkin Petri Takalan tekstit ovat mukavia ja helppoja luettavia. Ja niissä on sitä asiaakin.