Tiestötarkastusten idea

Urakoitsijan tulee tuntea tiestön tila

Suunnilleen noin sanotaan palvelusopimuksessa. Tämä tiestön tilan tuntemus auttaa suunnittelemaan ja ennakoimaan tarvittavia toimenpiteitä. Olen aiheesta aikaisemminkin kirjoittanut, mutta mielestäni asia on urakan kannalta niin tärkeä, että toistan siitä taas.

Turun Sanomissa oli juttu tänään koulutaksista, joka jätti penskan tienoheen. Tarinasta on luettavissa ajatus, joka valitettavasti on yleistä tiestötarkastuksissakin. Suunta on menossa siihen, että tärkeintä on tiestön läpiajaminen. Mahdollisimman sujuvasti ja nopeasti siten, että kartalle piirtyy kattava seurantaviiva. Seuranta osoittaa, että tiestö on ajettu läpi.


Urakan kannattaa tehdä tiestötarkastukset vaikka sopimus ei sitä edellyttäisikään.

Paljonko ajetaan?

Oletetaan urakan pituudeksi 1 000 kilometriä. Tiestötarkastus tehdään viikottain. Tiestö ei aina mahdollista optimiajojärjestystä eikä tiestöä voida eikä kannata useinkaan ajaa yhden päivän aikana, mistä johtuen tarkastuksella ajettava kilomertimäärä on puolitoista-kaksinkertainen tiestöpituuteen nähden. Siis 2 000 kilometriä viikossa. Viidelle päivälle tulee 400 kilometriä ja seitsemälle päivälle vajaa kolmesataa. Tarkoittaa aikana, että arkipäivisin yksi henkilö on koko työaikansa tienpäällä.

Kahden työnjohtajan urakassa siis toinen on koko ajan tiestöllä. Onko se kohtuullista ja onko se järkevää? -Kyllä, jos tarkastus tehdään tiestön tilan tuntemista palvellen. Jos tavoitteena on vain raportointiin saatava läpiajomerkintä, ollaankin siellä järjettömyyden puolella.

Miten ajaminen voidaan kääntää urakan eduksi?

Ajatellaan koko tienpäälläolo tiestön tilan tuntemisen lähtökohdasta. Tavoitteena saada työnjohdon tietoon tiestöltä kokonaiskuva viikon aikana. Joka tieltä ja koko matkalta. Tehdään havaintoja esimerkiksi vesottumisesta, liikennemerkeistä, ojien toimivuudesta, urautumisesta, pölyämisestä, lumivalleista näkemäalueilla. Ajatuksena on yleistilan vastaavuus toimivuusvaatimuksiin.

Ajatellaan urakan tekemisen kautta ajaminen. Mitä asioita pitää urakassa ohjata ja mihin suuntaan tai millä painotuksella lähiviikon aikana?

Nykyään esimerkiksi matkapuhelimet mahdollistavat äkillisten töiden ilmoittamisen tienpäältä, joten sitä varten ei tiestötarkastusta tarvitse keskeyttää, että pääsisi toimistolle ohjeistamaan työntekijöitä. Eli työnjohdollisia toimia voi tehdä tienpäältäkin.

Ei-kiireellisissä havainnoissa voidaan käyttää älypuhelimien tehtävälistauksia tai kirjoittaa vihkoon seuraavien päivien aikana tehtäviä töitä, jotka auttavat ja edistävät tiestön pitämistä sovitussa kunnossa. Havainnot kerätään urakan yhteiseen tietokantaan ja ne käydään vähintään työnjohto porukalla urakassa läpi tulevia töitä suunnitellessa.

Aliurakoiden valvonta samalla kierroksella

Monessa urakassa on suurin osa varsinaisesta tekemisestä annettu kokonaisuuksina aliurakoitsijoiden tehtäväksi. Siinä on etuna helpompi hallittavuus ja kustannusten ennakoitavuus. Siis työnjohto pääsee helpommalla. Eli on aikaa tehdä tiestötarkastukset ajatuksella ja yhdistää siihen samaan kierrokseen aliurakoitsijasopimusten laadunvalvonta ja työnaikainen ohjaus.

Kustannusten kurissapitämisen kannalta urakoissa, missä on paljon yksikköhintaisia alihankintasopimuksia, on nämä aliurakoitsijoiden tekemiseen liittyvät havainnot erittäin tärkeitä. Työtä voidaan ohjata oikeaan aikaan tehtäväksi ja turhaa tekemistä ja sen laskuttamista saadaan vähennettyä.

Tiestötarkastuksella tehdyt havainnot toimivat aliurakoitsijoiden tehtävälistana ja myös palautteena laatukysymyksissä. Niitä voidaan käyttää perhdytyksessä ja erilaisten valmennuspalavereiden aineistona, kun ohjataan alihankkijaa osaamisensa kehittämisessä.

Kelitarkastukset ja tiestötarkastukset ovat hieman eri asia.

Kelitarkastukset ovat tarkastuksia, joilla arvioidaan talvihoidon laatua ja osittain toimenpidetarvetta. Osin havaittavat asiat ovat samoja kuin tiestötarkastuksella, mutta mielenkiinto on lähempänä tienpintaa. Havainnoidaan ja mitataan kitkaa, lumisuutta ja polanteiden uraisuutta. Siis enemmän teknistä laatua.

Mielestäni urakan onnistumisen kannalta tiestötarkastus on tärkeämpi. Se on ennakointiin sekä laaduntuottoon pyrkivää ja kustannuksiin vaikuttaavaa. Kelitarkastus on vallitsevan tilanteen toteamista, jäljessä olevaa ja sen tarkoitus on lähinnä varmentaa jo tehtyä tai juuri tekeillä olevaa toimenpidepäätöstä.

Jos tiestötarkastus tehdään ajatuksella, voidaan kelitarkastus jättää jopa pois urakoista. Sen arvo on vähäinen ja pääosin se aiheuttaa vain ylimääräistä ajamista urakassa. Sen tilalle voidaan paneutua tiestötarkastuksiin päivystysaikana. Silloin keskityttäisiin talvihoidon kannalta oleellisimpiin tiestönosiin ja paikkoihin, joista tehtäisiin keliin liittyvät mittaukset.