lauantai 15. marraskuuta 2014

Asennetta vaurioihin


Katualueella tapahtuu talvella


Vaurioiden aiheuttaminen, korjaustarpeen havainnointi ja korjaamisen valvonta puhuttavat vuosittain. Paljon aikaa uhrataan keväisin vaurioiden arviointiin ja selvittelyyn, kun haetaan "syyllisiä" korjaamaan jälkiään.


Vaurioita tapahtuu. Aura hilppaisee reunakiven rikki tai pyyhkäisee sitä mutaman metrin matkalta sivuun. Kaivonkannet ja reunukset kärsivät iskuista ja nurmikkoakin rullaantuu. Jossakin innokas hiekoittaja on kylvänyt sepeliä nurmialueellekin tai sitä kasutuu sinne lumen mukana. Tämmöisiä ja muitakin sattuu, kun touhutaan. Ne pitää korjata.

Esimerkkinä juttu Etelä-Suomen Sanomista 13.11.2014 (linkki) Jutun jatkona on nykymaailman tapaan lukijoiden kommentteja. Osa asiallisia ja osa siitä vierestä.

Tilaaja, pääurakoitsija ja alihankkija pallottelevat vauriokorjausasioita parhaimmillaan viikkoja. Joskus tilaaja yrittää saada vanhoja repaleita liikenteen aiheuttamia vaurioita urakoitsijan maksettavaksi, joskus pääurakoitsija korjaa katettaan teettämällä alihankkijalla kyseenalaisia korjauksia lisätöinä ja tekijä taas itse ei muista edes osuneensa mihinkään kolatessaan.

Joka vuosi sama juttu. Hirveä määrä energiaa ja aikaa käytetään asiaan, joka olisi pienillä toimintatapamuutoksilla helposti saatavissa huomattavan sujuvammaksi. Lähtien sieltä syksyn toimenpiteistä ennen lumikauden alkua, sopimusten kirjauksista ja työn ohjaamisesta. Päätyen kevään vauriokatselmukseen ja korjausten ohjelmointiin.

Säästettäisiin koko ketjun aikaa ja rahaa, mutta ilmeisesti tuo tumpulointi on tässäkin maan tapa ja keväällä pitää puuhastella viikkoja asian kimpussa. Se on perinne ja kalenteroitu jo vuodenvaihteessa prosessiin.

Asiassa on suurin vastuu ns. pääurakoitsijalla. Se on sopimuksin sitoutunut tekemään tietyin laatuvaatimuksin asioita. Sitten pääurakoitsija on voinut ostaa osan töistä alihankinnalla, mutta niissäkin tapauksissa vastuu on pääurakoitsijalla. Alihankintaa pitää valvoa, ohjata ja perehdyttää.


Kirjoitin tuonne rahapuolelle vähän toisenlaisesti aiheesta.


tiistai 11. marraskuuta 2014

Lausuntoja vahinkotapauksissa

Urakoitsija joutuu kertomaan toimenpiteistään


Lainaan tuohon alle juttua aamun YLE-uutisista. Olen siitä laitanut paksuksi oleellisempia kohtia ja vähän tiivistänyt asiaa. Alkuperäinen juttu löytyy linkistä tai kopioimalla selaimeen:
 http://yle.fi/uutiset/huonot_tiet_rikkovat_autoja_lapi_suomen/7613324


Liikenne  | 

Huonot tiet rikkovat autoja läpi Suomen

Suurin osa vahingoista sattuu asfalttitiellä. Tyypillinen vahinko on rengasrikko tai vääntynyt vanne.

    Valtio saa vuosittain noin tuhat korvaushakemusta kuoppaisella tiellä autoille sattuneista vahingoista. Valtaosa korvaushakemuksista hylätään. Korvaushakemuksia osoitetaan myös kunnille ja kaupungeille, riippuen siitä kenen omistamalla tiellä tömähtää.

Noin neljäsosa hakijoista saa korvauksen, sanoo ylitarkastaja Marja-Lea Hallikainen hakemukset käsittelevästä Lapin ELY-keskuksesta. Pelkkä tien huono kunto ei oikeuta korvaukseen.
– Korvaus maksetaan jos tien hoito on ollut virheellistä tai huolimatonta, tai jos tien hoitoon kuuluvia tehtäviä on laiminlyöty, Hallikainen sanoo.
Käytännössä autoilijalta odotetaan varovaisuutta ja oikeaa tilannenopeutta. Korvausta tuskin tulee, jos tie tiedetään yleisesti huonokuntoiseksi tai jos kuopista varoitetaan merkein.
Jokainen hakemus käsitellään tapauskohtaiseksi. Käsittelyaika on keskimäärin viisi kuukautta.

Yli tuhat korvaushakemusta joka vuosi

Vuonna 2013 korvaushakemuksia tuli 1052 ja vuonna 2012 hakemuksia tuli 1190. Tänä vuonna hakemuksia tulee noin 1200, mikäli tahti pysyy samana.
Tyypillisin vahinko on rikki mennyt rengas tai vanne.– Noin puolet vahingoista on näitä. Korvausvaatimukset ovat useimmiten joitain satoja euroja, Hallikainen summaa.
If-vakuutusyhtiöstä kerrotaan, että tapauksia tulee ajoittain, mutta niitä ei erikseen tilastoida. Korvattavia vahinkoja syntyy Ifin mukaan myös tuulilaseihin, jos tien pinnassa on paljon irtokiviä tai se on muuten huonossa kunnossa.

Huomioitava:
  • pelkkä tien huono kunto ei oikeuta vahingonkorvaukseen
  • autoilija ensisijaisesti vastuussa ajolinjoistaan
  • varoittava liikennemerkki kannattaa asettaa
Esimerkiksi tuon varoitusmerkin käyttö huonokuntoisella tiellä lyhentäisi ja helpottaisi korvaushakemusten käsittelyä huomattavasti. Silloin sillä merkillä on tienkäyttäjille kerrottu vahingonvaaran mahdollisuudesta ja edellytetään tarkkaavaisempaa liikkumista.

Urakoitsijan on pystyttävä osoittamaan, että ei ole laiminlyönyt tienhoitotehtäviään. Yleensä vahinkotapauksisa korvausvastuu on sopimuksin siirretty sen aiheuttajalle eli koskee alihankinnan tekemistä. Käytännössä tämä tarkoittaa, että sopimusten on syytä olla kirjallisia ja siellä pitää olla maininta myös tuottamuksellisen vahingon korvausvastuusta.


keskiviikko 5. marraskuuta 2014

Riskienhallintaa

Yksi päätieauto poissa pelistä, mitä teet?

Uutisen mukaan Kuhmossa on palanut aura-auto. (linkki).

"Kuljettaja ei loukkaantunut palossa . Pelastusyksiköt sammuttivat tulipalon, joka ei päässyt leviämään ympäristöön. Aura-auto vaurioitui ajokelvottomaksi."

Tämmöistähän ei tapahdu, vai kuinka? No, sitten kun tapahtuu, niin nuotithan ovat selvät. Eli toimitaan sen ennalta tehdyn suunnitelman mukaan. Varakalustoa on varattuna ja homma jatkuu. Onhan? Jatkuuhan?

Uutisesta ei käy ilmi tapahtuiko aurallekin vahinkoja. Onneksi kuljettaja selvisi ehjänä.Työnjohdolle ja mahdolliselle kuljettajan pomolle on varmaan ollut epämieluisa puhelu.

lauantai 1. marraskuuta 2014

Marraskuun alku

Hälytysketjut kuntoon, talvi tulee!

Joka vuosi tulee kunnossapitäjälle hetki jolloin pitää olla valmis.

Viimeistään nyt on oltava talvikauden alkuun liittyvät perehdytykset tehtynä. Suolavarastot valmiina ja avaimet hallien oviin tallella. Eikä haitaksi vaikka kuivaa hiekkaakin löytyisi muutamia autokuormia. Se meinaan on nyt sitä mustaa jäätä jo nähty lähistöllä.

Pelkää materiaalinen valmius ei riitä. Tunnollisena työnjohtajana olet jo seuraustellut auraus- ja hiekoituskuljettajiesi kanssa, palauttanut heidän mieliinsä reittikarttoja ja pelisääntöjä kunnossapitoliikenteessä. Muistutit myös sopimukseen kuuluvat ja tilaajallesi luvatut laatuseikat. Tiedät kyllä, että tutuuahan tämä on kaikille konkareille, mutta muistat myös kaikkien olevan kesäterässä ja toimintarutiinin puuttuvan.

Omalta osaltasi olet kerrannut päivystys- ja hälytyskuviot. myös tarkistanut yhteystiedot ajantasalle. Liikennekeskukset, kelioperaattorit, pelastuslaitokset, kunnanmiehet ja ne ikävät kilpailijoiden naapuriurakatkin samassa rytäkässä.

Mentaaliharjoitukset kisojen aikana

Kyseessähän on ikäänlainen urheilusuoritukseen valmistautuminen. Harjoittelukausi on takana ja kisakausi alkanut. Välineet kassissa ja tavoite asetettu. Yksittäisten kilpailujen välissä ehdit hetkittäin palautua ja tehdä mentaaliharjoituksia. Kunnossapitolajissa nekin ovat tärkeitä. Mietit erilaisia mahdollisia tapahtumia: mitä teet, miten ohjaat, missä järjestyksessä hälytyät ja miten toimit kalustorikkojen tapahtuessa.